pikku akka

Vielä muutama kuva ...... sitten töihin

syötävän suloinen

Voi sitä iloa kun menen pentuaitaukseen. Pikku akka heiluu kokonaan ... häntä on kuin antenni joka sojottaa ylöspäin ja väpättää. Naamasta pitää nuolla ja syliin kiikkua. Hampaita on alkanut tulemaan ja mikä sen mukavampaa kuin niillä kokeilla mille maistun. Tänä aamuna söi kiinteää ruokaa jo tosi hanakasti. Lissun parta saa kyytiä ja olenkin yrittänyt pennulle selittää että Levin partaa voisi mielummin pikkuisen harventaa ... kunhan vain Lissu hyväksyy sen että pentu saa leikkiä Levin ja Ellin kanssa. Lissu varmasti ajattelee että Levi ja Elli ovat niin huntaloita että ei puhettakaan että vielä päästetään pentua niiden seuraan lattialle. Ja kyllähän ne ovatkin :)).

Elli ja Levi

:)) ja tätä vauhtia riittää :)) saa nähdä joko veteraaneissa rauhoittuvat ..........

pikku sisko

Pikku hiljaa tutustellaan Leviin ja Elliin. Lissu katsoo tarkkana vierestä. Elli nuuskuttaa nätisti ja Levi tökkii kuonolla , että mikä ihme tuo on.

tiistaina

Nyt pennussa tapahtuu vauhdilla kehitystä. Jauhelihaa maistoi eilen ja tänään. Kävelyä harjoittelee kovasti. Leikkimisen on myös nyt oppinut. ... pienillä hampaanaluilla yrittää purra ja muka murista . Lissun nenä ja partakarvat saa kyytiä.

kolme viikkoa vanha

3 viikon ikäinen

Kolmen viikon ikäinen :)
Pentuaitaus kasattiin tänään.

Levi ja muitakin kuulumisia

Kukas se siellä kurkistaa :) Levi lappalainen. Koirilla on takapiha täynnä leluja. Minä nostan niitä aina osan ikkunalaudalle. Levillä on tapana haluta siitä joku lelu kun menevät leikkimään ulos. Aina ei riitä minun antamat lelut vaan silloin herra Angstrom ottaa lelun taitavasti itse, kiikkuen pöydälle ja sitä kautta saaden sen mitä haluaa .
Nyt olenkin viikon sairaslomalla. Eilen koirien kanssa lenkkeillessä pururadalla - kummassakin kädessä koira hihnassa - yhtäkkiä lähti toinen jalka alta, astuinko johonkin kuoppaan ? - nyrjähti - ja kaaduin niin etten kissaakaan ehtinyt sanoa suoraan kasvoilleni maahan. Käsillä en ehtinyt ollenkaan saada vastaan. Nyt sitten on puoli naamaa turvoksissa, ruhjeilla ja kipeänä sekä pää myös kipeänä . Silmä puoleksi muurautunut kiinni. Hmmm... eli tällaistakin voi sattua koirien kanssa lenkkeillessä. Kamalaa. Puoli päivää istuin sairaalan päivystyksessä , että pääsin lääkärin vastaanotolle. Todennäköisesti kun turvotus laskee on minulla elämäni ensimmäinen mustasilmä.

pieni koiranpentu

:) Nyt pieni nostaa pään ja katsoo mistä ääni tulee kun menee pentulaatikon viereen ja juttelee. Tänään heilutti ensimmäisen kerran häntääkin ... voi apua, kuinka oli suloisen näköinen. Lissu hoitaa vieläkin esimerkillisen hyvin. Välillä käväisee ulkona ja riehuu Levin ja Ellin kanssa , mutta pian palaa takaisin pennun luo. Koko aikaa ei kuitenkaan vietä pentulaatikossa vaan nukkuu myös sängyllä ja kun pentu äännähtää niin menee sen luo. Viikonloppuna on ensimmäisen matokuurin aika ja pentuaitaus kasataan myös silloin. Kovasti on jo yritystä nousta jaloilleen mutta vielä on niin huteraa että ryömimällä pääsee paremmin liikkeelle. Mutta pikku hiljaa ja päivä päivältä näkee että kehitystä tapahtuu.

silmät ovat auenneet

Eilen pentu aukaisi silmänsä .... :)

Siis ihanaa :)

Se pennun tuoksu ja pienet ääntelyt .....

Meille kaikille....

Meille kaikille, joille koirat ovat koko elämä...

Koiranko tahdot? No, yhdenkö vaan? Siitä lauma lähtee kasvamaan. Seuraavaksi huomaat, että oletkin köyhä ja naapurit kuiskii, että päästä vähän löysä.

Ei yhdestä vaivaa ja kaksi on hauskaa, kolmas on helppo eikä neljäs tee tuskaa. Viides on ihana, ei kuudessakaan vikaa. Talo täyttyy hauvoilla aivan tuota pikaa. No uskallatko leikkiin, mites olis vielä yks? Kai keittiössä häkissä saa sen säilytetyks? Sängyillä, sohvilla kyllä löytyy tilaa, ei vielä yhden turkin hoito iltoja kai pilaa. Ne käyttäytyä osaavat, ei niistä ole vaivaa. Kai yhdelle tulijalle paikan jostain raivaa.

Sohvalla on karvaa, ei ikkunoista läpi nää, lattialla tassunjäljet pölyn sekaan häviää. Kai kodinhoito kärsii, vaan mitä muutamasta kuononjäljestä ikkunassa tai karvahahtuvasta? Jos tämä pentu pidetään, niin varmasti mä lupaan lisää aikaa luututa ja puhtautta tupaan. Ei koirien määrälle ole ylärajaa ja yhtäkin ilman oisi laumasi vajaa. Jokainen on tärkeä ja rakas pörröpää. Laskut vain kasvaa ja velkaa vielä jää. Ei sukulaiset kyläile ja ystävätkin hylkää, paitsi koiratuttavat, joilla on samat kuviot nää.

Nurmikko ja pihapensaat kuihtuneilta näyttää, kun näyttelyt ja kilpailut sun viikonloput täyttää. Koiranruoka, vitamiinit, treenit, rokotukset. Ja näyttelyt ja kilpailut ja matkakustannukset. Ansako tää olikin? Mä kohta oonko vainaa? Silloin Lempisessusi pään polvellesi painaa. Se katsoo sua rakastaen ja sinä päätät jaksaa pitää koko hunnilauman, maksaa mitä maksaa. Yksi tähti näyttelyyn, yksi jalostusta varten, yksi sylikoiraksi, kaikki täyttää jonkun tarpeen.

Mutta talvi on kurja, ei siitä koiratkaan tykkää. Lenkkinsä ne tarvitsee; vaikka taivas räntää lykkää tai naamasi on sininen pakkastaivaan alla. Ja iltaisin ne ulos saa ainoastaan karjumalla.


Koirat ja näyttelyt, jännitys ja naksut, vaiva sekä huoli, paineita ja maksut. Kaikki on sen arvoista, on koirat elämäsi. Niin suloiset ja hurmaavat, ja parhaat ystäväsi. On maailmasi muuttunut, ei mikään enää sama, kun ihminen on kokonaan koiriensa omistama.

Kirjoittajaa en valitettavasti tiedä , mutta kiitokset hänelle... suoraan sanottuna kolahti kun luin tekstin :))

11 pv ikäinen

Meidän Lissun rakas röllykkä . Kasvaa kohisten. Silmiä pikkaisen siristelee, mutta eivät ole vielä auki. Viralliseksi nimeksi tulee Lapland´s Brave Babe. Huomenna saa ottaa Lissulta tikit pois . Haava on hyvin parantunut. Lissu viihtyy enimmäkseen pentulaatikossa. Kun otan pennun syliin niin tuijottaa huolissaan vieressä. Puntarille pentu ei enää mahdu mutta painoa tulee niin vauhdilla lisää että ilman puntariakin sen näkee että hyvin kasvaa.

Winski ja frendit

http://arcticpower.blogspot.com/

Anniinan Winskin blogi :)

Veljekset

Vielä muutama kuva veljeksistä